Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

HISTORIAA ja toimintaa 1975 – 2013

Perustuu osin  Erkki Sikiön laatimaan yhdistyksen 20 v.historiikkiin

Sitä täydentänyt ja tapahtumia vuosilta 1996- 2013 lisännyt Kyösti Pesonen.

Kauneimpia ja terveimpiä nykyaikaisia yhteikunnallisia liikkeitä on työskennellä se puolesta, että kaupungissa asuvat ihmiset voisivat vapaa-aikanaan poistua karulta, tomuisalta kadulta, ahtaista ja auringottomilta pihoilta ja kerrostalomaisista rakennuksista. Lähteä maaseudulle nauttimaan raittiista ilmasta ja levosta. Lähteä työskentelemään kasvien ja kukkien parissa omalla pienellä puutarhapalstallaan. Saada nauttia siitä työnilosta, jota oman puutarhan viljeleminen tuottaa. Ihminen tarvitsee ympärilleen väljyyttä, avaruutta pitkän ja pimeään talven jälkeen. Hän tarvitsee itselleen lepoa ja rentoutusta sekä virkistystä. Tätä tarjoaa mm. ryhmäpuutarha kaikessa komeudessaan, kun hän sitä ei ota itselleen rasitteeksi.Sen tarkoituksena oli alunperin myös tukea vähävaraisen  väestön mahdollisuutta saada omastatakaa mm. vihanneksia ja juurekisa.

Näin todettiin jo 1900 luvun alussa myös Suomessa; ei ole ajatus siitä miksikään muuttunut tänäkään päivänä.

Ryhmäpuutarha-aate sai alkunsa Euroopassa jo 1700 luvulla. mutta vasta 1800- luvulla se koki varsinaisen sysäyksen ja läpimurron Saksassa. Silloin alkoi yhteen ryhmään koottujen pienten puutarhojen perustaminen. Myös Tanskassa alettiin perustaa ryhmäpuutarhoja 1800 luvun loppupuolella ja ne saivat siellä erittäin suuren suosion. Ruotsi seurasi  Tanskan esimerkkiä. Suomeen tämä jalo aate levisi vasta 1900 luvun alussa. Siirtolapuutarhatoiminta oli esillä  v. 1902 Helsingissä. Ensimmäinen varsinainen siirtolapuutarha perustettiin kuitenkin Hatanpäähän Tampereelle vuonna 1916.

Oulussa perhepuutarhatoiminta  alkoi vuonna 1918.Silloin perustettiin  Oulun silloisen pormestarin senaattori Arthur Castrenin ja erityisesti hänen vaimonsa Sigridin toimesta Casterin ryhmäpuutarha. Castrenit hankkivat itselleen yli 5 ha maita kaupunginojan varrelta. Sinne  he perustivat yli  70 kpl n.500 m2 suuruisia palstoja, joita vuokrattiin halukkaille. Varsinainen yhdistys perustettin vuonna 1919.Viimeisetkin  Castrenin perhepuutarhayhdistyksen palstat saivat väistyä 1970- luvulle tultaessa Kainuuntien uuden linjauksen tieltä. Perhepuutarhayhdistys hankki uutta siirtolapuutarhaa varten alueen Juurussuon kaupunginosasta vuonna 1980. Uudella Artturilan perhepuutarha-alueella on 60 palstaa ja n. 30 mökkiä.

Toinen siirtolapuutarha perustettiin Ouluun sotien jälkeen v.1949

eli Äimäraution Siirtolapuutarha.Siellä on palstoja 165     kpl.

Markkuun syntyvaiheet

Oulun kaupunkilaisten keskuudessa tunnettiin tarvetta perustaa lisää syhmäpuutarhoja. Monien yritysten ja esityksen jälkeen kaupunki kaavoitti  Oulujoen Pohjois-rannalta Saarelan kaupunginosasta ostamansa maa-alueen ryhmäpuutarhan perustamista varten. Oulun kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 4.3.1974 Markkuun Ryhmäpuutarhan asemakaavaluonnoksen.

Markkuun ryhmäpuutarhayhdistyksen perustava kokous pidettiin 39 palstan varanneen henkilön voimin Oulun kaupungintalolla 20.2.1975. Yhdistys  rekisteröitiin saman vuoden lopulla.

Kaupunki rakensi alueelle tiestön ja vesijohdot v. 1974-75 niin, että rakentaminen oli vilkkaimmillaan v. 75- 77.  Palstojen määrä on nykyisin 165.

Rakentamatta on ollut   3 palstaa. Nekin on  varattu v. 2009

ja niiden rakentaminen  on alkanut.

                 Vuokrasopimukset

Oulun kaupunki teki alusta lähtien  vuokrasopimuksen suoraan  kunkin palstalaisen kanssa .Viimeinen  uusittu vuokrasopimus oli voimassa 2010 loppuun asti. Vuosina 2006-2007 neuvoteltiin yhdessä Äimäraution Siirtolapuutarhayhdistyksen kera  Oulun kaupungin kanssa  uudesta vuokrasopimuksesta. Se  saatiin moninaisten tapahtumien jälkeen valmiiksi.

Markkuun ryhmäpuutarhayhdistyksen panos  siihen, että  Oulun kaupungin  Tekninen lautakunta  hyväksyi   puutarhoille edullisemman vuokrasopimuksen oli merkittävä.Sihteeri Kyösti Pesonen Markkuusta oli kuultavana lautakunnan  kokouksessa.

Oulun kaupunginhallitus  hyväksyi sen   19.6.  2007§ 381.

Uusi vuokrasopimus on voimassa 1.1.2011- 31.12.2037.

Olennainen muutos entiseen on , että Markkuun Ryhmäpuutarhayhdistys ry. vuokraa koko puutarha-alueen kaupungilta ja edelleenvuokraa palstat  oululaisille  henkilöille.

Kaupunki siirtää alueella olevat varastorakennukset ja työkoneet, joiden hankintaan on saatu kaupungin avustusta materiaalin osalta Yhdistyksen omistukseen.( Talkootyö )

Tämä  vuokraustavan muutos vaati myös  yhdistyksen  sääntöjen uusimista. Ne hyväksyttiin alustavasti  syksyn 2009 vuosikokouksessa ja lähetettiin senjälkeen Oulun kaupungille tiedoksi.  Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi  uudet  säännöt  elokuussa  2010.

Sauna ja kerhotalo

Saunan ja kerhotalon suunnittelutyö aloitettiin syksyllä 1979. Perustettiin työryhmä rakentamista valmistelemaan, joka samalla valvoo rakentamista ja suorittaa tarvittavia hankintoja. Rakentaminen päätettiin suorittaa kahdessa vaiheessa. Ensin saunarakennus ja sitten kerhotalo.

Saunan työt päästiin aloittamaan paalutuksilla ja tien rakentamisella 28.5.1982. Varsinaisen rakennuksen talkootyöt pääsivät käyntiin 3.7.1982.

Talkoot jatkuivat kesäisin säännöllisesti taloudellisten resurssien mukaan.

Saunoihin päästiin ensikerran kylpemään juhannuksena 1985. Saunan ja suihkujen saaminen vireytti huomattavasti Markkuulaisten toimintaa. Mökeissä yöpyminen lisääntyi, kun ei tarvinnut enää mennä kylmään jokiveteen iltaisin peseentymmään, vaan sai nauttia lämpimästä suihkusta ja makoisista saunan löylyistä.

Kerhotalon perustustyöt aloitettiin kesällä 1985. Varsinainen rakentaminen talkoolaisten voimin kesällä 1986. Rakentaminen jatkui taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Kerhotalo valmistui kesällä 1991. Sen vihkijäiset pidettiin lauantaina 20.7.1991 reippaan ohjelman ja tanssien myötä. Tosin tansseja järjestettiin talkoiden merkeissä jo nurmikolla ja betonialustalla.

Kerhotalon nimestä järjestettiin kilpailu. Yhdistyksen ylimääräinen kokous päätti äänestyksen jälkeen nimetä  sen Marketa-kerhotaloksi. Nimiehdotuksen oli tehnyt Onni Toropainen.

Kerhotalon kustannusarvio oli vuonna 1985 n.  280.000 mk( 47.000 € ), josta talkootöiden osuus omana työnä n. 140.000mk( 23.000 € ). Kustannukset nousivat hiukan alkuperäisestä suunnitelmasta.

Rakennuksen pinta-ala on n. 284 m2. Saunan ja kerhotalon kustannusosuus oli 1900 mk/ palsta.( n.320€ )

Talkootunteja kertyi kaikkiaan n. 3800.

Muita tietoja.

Varasto-ja konesuojarakennus  saatiin yläparkille 90 luvulla.

Toinen varastosuoja rakennettiin vuonna 2006  talkootyönä.

Oulun kaupungilta saatiin taloudellista tukea materiaaleihin.

Konesuojissa  säilytetään mm.  päältäajettavia ruohonleikkureita, joita on ollut käytössä v.2009  3 kpl ja muuta puutarhakalustoa ja työkaluja.

Jätekeräys on keskitetty myös yläparkilla olevaan katokseen, joka rakennettiin  2005.

Yhdistyksen puolelta on huomioitu myös liikunnallista puolta. Lentopallokenttä valmistui keväällä 1980. Tenniskenttä kesällä 1990. Ensimmäiset pelit käytiin 24.7.1990.

Lasten leikkipaikka valmistui kesällä 1988, silloin saatiin mm. kiikut käyttöön. Pieninpien lasten viihtyvyyttä on ajateltu senjälkeenkin.

Vuonna 2004 hankittiin leikkipaikalle ”leikki-auto,”hevonen”  ja liukumäki.

Uimaranta –ja pyykkilaituri ovat olleet lähes alusta alkaen kesäisin varsin runsaassa käytössä. Uimarantaa on paranneltu ja rakennettu pukeutumissuojat.

Alueen teitä, puistoja ja pysäköintipaikkoja  on vuosittain kunnostettu määärärahojen puitteissa. Vuonna 2008 saatiin useat tiet uudelleenpinnattua murskeella  ja kivituhkalla. Lisäksi ne jyrättiin. Tätä kunnostusta jatkettiin  vuonna 2009.

Tähän kunnostukseen käytettiin  yli 500 tonnia mursketta ja kivituhkaa.

Alussa kuivakäymälät on muutettu ajanmukaisiksi vesikloseteiksi  kesällä 1992.Ajatuksena on liittyä vuonna 2013 kaupungin yleiseen viemäriverkkoon alueen yleisten rakennusten osalta. Tätä hanketta varten on kerätty ns. viemäröintirahastoon varoja jäseniltä vuosina  2009-2013

Viemäröintihanke saatiin onnistuneesti  tehtyä valmiiksi  syksyllä v. 2013. Viemäröintiin on liitetty keski-wc rakennus ja Marketa toimitalon 2 saunaa, 6 suihkua, 2 wc ja keittiö.

Keskellä aluetta sijaitsevalle puistotielle on saatu katuvalaistus, joka luo syysöinä kauniin tunnelmavalon alueen sisälle.Valaistusta on täydennety myöhemminkin, viimeksi vuosina 2008 ja 2010

Vuonna 2006 Wc-tilat saatiin valaistuksen piiriin.

Venelaitureita alettiin rakentaa 1994. Nyt niitä on käytössä kolme. Niissä  riittää paikkoja Markkuulaisille  yli 50  kpl .  Keväisin laiturirakenteet lasketaan  veteen ja ja nostettaan vedestä suurnosturin ja innokkaiden  talkoolaisten voimin.

Viihdepuolella on myös vilkasta toimintaa. Vapaa-ajan toimikunta huolehtii huvitilaisuuksien, illanviettojen ja kilpailujen järjestelyistä. Se pitää pienimuotoista ravintolatoimintaa juhlissa ja eri tilaisuuksissa.

Vuosittain toimintakaudenaikana  (1.5.- 30.9. ) järjestetään lukuisia tapahtumia  jäsenistölle. Niitä ovat olleet  mm. hernekeittopäivä, juhannusjuhla lipunnostoineen ja kokkoineen, hartaustilaisuus,elojuhlat jne.

Kesällä on järjestetty niin  miesten-, naisten kuin lastensarjoissa urheilukilpailuja.

2009 saatiin Markkuuseen oma lippu.   Mieleenpainuva lipun naulausjuhla järjestettiin Marketassa 1. elokuuta. Paikalla oli  runsaasti mökkiläisiä. Lipun naulauksen suorittivat yhdistyksen paikalla olleet puheenjohtajat; Reino Tuominen,Allan Haimakainen, Onni Toropainen, Pekka Vasari ja Eila Haimakainen, lippuvartioina toimivat Heikkisen sisarukset  Miina ja Nelli.

Vuonna 2010  uusittiin risu-aitaus talkoilla. Suunnitelman teki  Antero Kauppila.

2013 syksyllä uudistettiin alueen viemäröinti.

Vuolaan  Oulujoen rannalla kun ollaan on kalastus ja erillaiset onki-, suurin kala- ja  vetouistinkilpailut suosittuja.

Yhteistoimintaa on harrastettu eri yhdistysten kesken. Käyty vierailulla toisissa yhdistyksissä ja kutsuttu vastavierailulle.

On pidetty yhteisiä kokouksia  ja tilaisuuksia Äimäraution yhdistyksen kanssa alueita koskevissa asioissa.

Oulun kaupungin Metsät ja Vesialueet työtiimi on vastannut ja huolehtinut  kaupungin vastuista alueella.  Yhteisiä kokouksia on vuosittain pidetty yleensä kaksi.

Keväällä rahoitussuunnitelmakokous kaupungin tiloissa.Syksyllä seurantakokouksessa on todettu tehdyt työt ja hankinnat. Tämä kokous on pidetty vuorotellen Äimärautiolla tai Markkuussa.

Yhdistyksemme edustajia on osallistunut Suomen Siirtolapuutarhaliiton johtotehtäviin. Liittoon kuuluttiin vuosina 1976- 1992. Siitä erottiin  vuoden 1993 alussa, koska katsottiin, että kerätyt yhdistyksen käyttövarat tulisi ohjata mm. Marketa kerhotalon velkojen maksuun ja muutenkin  Markkuulaisten oman toiminnan tukemiseen.

Kaikki tämä alueen aikaansaannos on saatu kokoon asukkaiden innostuneella yhteis-ja talkootyöllä.

Oulun kaupunki on myös merkittävästi edesauttanut  vuosittain myönnetyllä tuella  yleisten tie- ja puisto-alueiden hoidossa. Ilman tätä  tukea olisivat yhdistyksen jäseniltään perimät maksut olleet huomattavasti nykyistä korkeammat.

Kiitos tästä Oulun kaupungille.

Vuodesta 2007 lähtien on Työvoimatoimistolta saatu  palkkatukea kesätyöntekijän palkaamiseen. 

 Asukkaat viihtyvät ja viljelevät onnellisina moninaisia kasveja ja kukkia silmiensä  iloksi. Tänne on myös  mukava tuoda vieraitakin katsomaan ja ihailemaan  kaunista ja viihtyisää aluettamme.

Tapaamaan ystävällisiä ja mukavia Markkuulaisia.

 

             

Yhdistyksen puheenjohtajat ja sihteerit;

1975- 2014

 

puheenjohtaja                                            sihteeri

1975-1977 Sakari Huttunen                     1975-1977 Kalevi Härkönen

1978-1984 Reino Tuominen                     1978          Juho Porma

1985-1991 Allan Haimakainen                  1979-1984 Heikki Karjalainen

1992-1993 Onni Toropainen                     1985-1986 Martti Seppänen

1994-1999 Viljo Rauhala                         1987-1989 Onni Toropainen

2000-2003 Pekka Vasari                          1990-1993 Viljo Rauhala

2004-2013  Eila Haimakainen                   1994- 1995 Esa Pikkarainen

2014- Pekka Vasari                                  1996- 1999 Veikko Komula

                                                             2000- 2001 Ulla Äijälä

                                                             2002           Tiina Kivilinna

                                                             2003-  2013 Kyösti Pesonen

                                                             2014- Arja Konttajärvi

 

Yhdistyksen kunniajäseneksi on kutsuttu  tämän historiikin julkaisuvuoteen mennessä kolme ansioitunutta palstalaista,

 eli  Yrjö Nykänen, Allan Haimakainen ja Aune Mäkelä

Markkuussa ollaan ja viihdytään uutteran rakentamisen ja hoitamisen innoittamana.

Markkuun aukeasta peltoalueesta on muodostunut kaunis ja viihtyisiä puutarha- ja puistoalue.

 

päivitys 14.6.2014/MV

 

 

 

 

 

 

©2017 markkuun ryhmäpuutarha - suntuubi.com